Osa meistä tietää jo, mitä ovat maailman pienet ihmeet, osa meistä ymmärtää niiden värähtelytason ja siitä tulevan kiitollisuuden tunteen, kun oivaltaa olevansa osa sitä kaikkea pientäkin, mitä ympärillämme on. Olemme kuitenkin välillä niin keskittyneitä omaan kehitykseen jopa henkiseen kehitykseen, että pienet ihmeet eivät enää riitä meille. Haluamme isompia ihmeitä, pienet ihmeet menettävät merkityksensä ja, kun isompia ei näy mailla halmeilla, uskomme alkaa hiipua. Pyydämme merkkejä elämäntilanteidemme ratkaisuiksi, mutta odotamme jotain niin suurta merkkiä, sellaista joka meille ei ole vielä ilmennyt, että kuin huomaamatta se pieni valkoinen höyhen, toisen kannustava sana tai jokin pieni tunne sisälläsi menee ohi. Näin petymme merkkien välittäjään ja toteamme; en ole saanut mitään merkkejä, en saa enää merkkejä. Näin vaellamme eksyksissä ja pyydämme lisää uusia merkkejä. Ette vain nähnyt antamiani merkkejä, jätitte ne huomiotta toivoessanne jotain parempaa. Itse asiassa olette vieraantuneet elämän yksinkertaisuudesta tavoitellessanne korkeimman minänne tahtoa. Sekin on oikeasti hyvin yksinkertainen, mutta jos ette ymmärrä yksinkertaisuutta, olette hukassa. Sellainen, joka on vasta löytänyt merkkien ilmentymisen, näkee niitä kaikkialla ja todella helposti. Hän kokee pihallaan leijailevan perhosen Jumalan lähettämäksi toivoksi. Hän kokee suunnatonta kiitollisuutta elämää kohtaan ja tietää parempaa olevan luvassa. Hän uskoo elämän pieniin ihmeisiin. Me olemme kadottaneet ne.

 

Elämänne pyörii kehää ja poljette paikoillanne ihmetellen miksi mitään ei tapahdu, miksi mikään asia ei muutu.  Toisaalta sitten vain odotatte uusien asioiden tulevan elämäänne kuin manulle illallinen ettekä ole valmiita tekemään asioiden eteen mitään. Jos haluatte jotain tapahtuvan, tehkää asialle pian jotakin. Älkää jääkö odottamaan, että se tapahtuu itsestään. Kaikkea voi toivoa ja pyytää, mutta se, että se ilmenee elämäänne, vaatii ajatuksen ja teon tasoista työskentelyä. Ei riitä, että vain ajatuksenne värähtelevät haluamanne asian taajuudella, näin on oltava myös tekojenne värähtelyn kanssa. Ota askel tuntemattomaan sanotaan, se tarkoittaa, että olet askeleen lähempänä haluamaasi asiaa, mutta jos et tee mitään, et saakaan. En tarkoita, että niskalimassa täytyisi väkisin vääntää jotain, vaan jokin pienikin asia/teko voi tuoda asiaa lähemmäs teitä. Pyytäkää, uskokaa, toivokaa, puhukaa ja toimikaa. Älkää jättäkö tilaisuuksia käyttämättä, ne ovat teitä varten, ne ovat selkeitä merkkejä teille. Tehkää niin kuin haluatte, mutta näillä pääsette eteenpäin ja elämistänne tulee uskomattoman ihania ja rikkaita. Aika on nyt, teidän aikanne, toimikaa ja olkaa rohkeita toimissanne.